Käyttötunnit mittaavat moottorin käyntiaikaa, poisto on kirjanpidon tapa jaksottaa koneen hankintameno käyttövuosille, ja jäännösarvo on se rahamäärä, jonka koneesta tällä hetkellä saa. Käsitteet menevät puheessa usein sekaisin, ja sekaannus maksaa. Verotuksen poisto ja markkinan hinta ovat eri suureita, eivätkä ne liiku samaa tahtia. Käy sanasto kerran läpi ennen kuin asetat pyyntihinnan tai luet toisen myyjän ilmoitusta.
Vinkki. Pidä kirjanpidon menojäännös ja koneen markkina-arvo erillään jo ennen myyntipäätöstä. Ne vastaavat eri kysymykseen, eikä kumpikaan luku kerro toisen suuruutta.
| Asia | Lyhyesti |
|---|---|
| Käyttötunti on moottorin käyntiaika | Mittari kertoo, kuinka kauan moottori on käynyt. Se ei kerro kuljettua matkaa eikä tehdyn työn raskautta. |
| Poisto on verotuksen laskentatapa | Koneet poistetaan yhtenä menojäännöksenä, enintään 25 % vuodessa. Luku kuvaa kirjanpitoa, ei markkinaa. |
| Jäännösarvo luetaan markkinasta | Realistinen jäännösarvo syntyy vertaamalla konetta vastaaviin myynnissä oleviin yksilöihin, ei poistotaulukosta. |
| Pyyntihinta ja kauppahinta eroavat | Ilmoituksen luku on myyjän lähtökohta. Toteutunut kauppahinta jää yleensä sen alle eikä näy ilmoituksissa. |
Käyttötunti tarkoittaa yhtä tuntia, jonka koneen moottori on ollut käynnissä. Toisin kuin auton matkamittari, tuntimittari ei kerro kuljettua matkaa. Se kertoo ajan, jonka kone on tehnyt työtä tai käynyt joutokäynnillä.
Ero on olennainen.
Kaivukone, joka on seissyt paikallaan ja pyörittänyt hydrauliikkaa, kerää tunteja samaan tahtiin kuin liikkuva kone. Kevyessä käytössä ollut 8 000 tunnin kone voi siksi olla vähemmän kulunut kuin raskaassa louhinnassa rasitettu 5 000 tunnin yksilö.
Suure vaihtuu konetyypin mukaan. Työkoneissa kulumista mitataan käyttötunneilla, kuorma-autoissa ja muussa tieliikenteeseen rekisteröidyssä kalustossa ajokilometreillä. Näitä ei kannata sekoittaa keskenään, koska ilmoituksissa ne tarkoittavat eri asiaa.
Tuntien rinnalla luetaan aina vuosimallia. Jos tunteja on kertynyt hyvin vähän ikään nähden, kone on voinut seistä pitkään, mikä rasittaa tiivisteitä, letkuja ja akkua omalla tavallaan. Lukema kannattaa myös pystyä todentamaan, ja miten koneen todelliset käyttötunnit varmistetaan käy läpi lähteet, joista mittarin lukema tarkistetaan.
Poisto on kirjanpidon ja verotuksen tapa jaksottaa koneen hankintameno sen käyttövuosille. Se on kuluerä tuloslaskelmassa, ei arvio siitä, mitä kone markkinalla maksaa.
Verotuksessa koneita ei poisteta yksitellen. Ne kuuluvat yhteen koneiden ja kaluston menojäännökseen, josta poisto lasketaan yhtenä eränä. Uuden koneen hankintameno lisätään menojäännökseen, ja poisto vähennetään koko pooliin kerralla.
Menojäännöspoisto on elinkeinoverolain mukaan enintään 25 prosenttia vuodessa (EVL 30 §), ja se lasketaan jäljellä olevasta menojäännöksestä. Koska laskentapohja pienenee joka vuosi, myös euromääräinen poisto pienenee, vaikka prosentti pysyisi samana. Poistoprosentti on yläraja. Sen alle jäävä poisto on sallittu, ja moni yritys käyttää sitä tuloksen tasaamiseen.
Myynti käsitellään samassa laskennassa.
Koneen myyntihinta vähennetään menojäännöksestä, eikä sitä tulouteta erillisenä myyntivoittona. Veronalaista tuloa syntyy vasta siitä osasta, joka ylittää jäljellä olevan menojäännöksen, eli käytännössä vasta silloin, kun pooli on myynneillä tyhjennetty.
Yritysmuoto, poistopohja ja aiemmat hankinnat vaikuttavat siihen, miltä oma laskelma näyttää. Tarkista oma tilanteesi Vero.fi:n ohjeista tai kirjanpitäjältäsi ennen kuin teet myyntipäätöksen verotuksen perusteella.
Menojäännös vastaa yhteen kysymykseen: paljonko hankintamenosta on verotuksessa vielä vähentämättä. Markkina-arvo vastaa toiseen: paljonko ostaja maksaa koneesta tänään. Kysymykset ovat eri, joten myös vastaukset eroavat, usein selvästi.
Ero näkyy molempiin suuntiin. Lähes kokonaan poistettu kone voi käydä kaupaksi kymmenillä tuhansilla euroilla, jos malli on kysytty ja kone on hyvässä kunnossa. Vastaavasti taseessa korkealla oleva kone voi jäädä myymättä, jos sille ei löydy ostajaa siihen hintaan.
Syy on yksinkertainen.
Poistoprosentti on laskentasääntö, joka on sama kaikille koneille yrityksen taseessa. Markkina katsoo yksilöä: merkkiä, mallia, kuntoa, tunteja, huoltohistoriaa ja sitä, kuinka moni ostaja koneen ylipäätään näkee.
Käytännön ohje seuraa tästä suoraan. Älä johda pyyntihintaa poistotaulukosta. Kirjanpito kertoo, mitä koneesta on maksettu ja mitä siitä on jo vähennetty. Ostaja kertoo, mitä siitä saa.
Taseessa kone on numero, joka pienenee joka vuosi saman kaavan mukaan. Markkinalla se on yksilö, jonka hinnan ratkaisevat kunto, tunnit ja se, kuinka moni ostaja sen näkee. Nämä kaksi lukua kannattaa pitää erillään.
Sami Kolsi, Maatori
Konekaupan puheessa jäännösarvo tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka koneesta realistisesti saa juuri nyt. Rahoitussopimuksissa sama sana tarkoittaa eri asiaa: sovittua loppuarvoa sopimuskauden päättyessä. Tarkista aina, kummasta on kyse.
Realistinen jäännösarvo syntyy vertailusta.
Etsi vastaavia myynnissä olevia koneita: sama merkki ja malli, lähellä oleva vuosimalli, samaa luokkaa olevat tunnit. Kun vertailukohtia on riittävästi, hinta asettuu melko kapealle haarukalle.
Kaava ei kuitenkaan näe kaikkea. Huoltohistoria, varusteet, telojen tai renkaiden kunto ja vallitseva markkinatilanne liikuttavat jäännösarvoa, ja siksi kahden paperilla samanlaisen koneen hinta voi poiketa selvästi. Näistä painavin on dokumentaatio, ja miten huoltohistoria vaikuttaa hintaan selittää mekanismin ostajan näkökulmasta.
Ilmoituksessa näkyvä luku on aina pyyntihinta. Se on myyjän lähtökohta neuvotteluun. Toteutunut kauppahinta jää yleensä sen alle, ja se ratkeaa neuvottelussa, koneen kunnon ja sen hetkisen kysynnän mukaan.
Kauppahinnat eivät ole julkista tietoa. Portaaleista näkee sen, mitä koneista on pyydetty, ei sitä, millä ne lopulta vaihtoivat omistajaa. Vertailu pyyntihintoihin on silti käyttökelpoinen työkalu, kunhan muistat lukevasi myyjien toiveita etkä toteutunutta markkinaa.
Konehinnat esitetään konekaupassa lähes aina verottomina eli ALV 0 -hintoina. Tarkista tämä ilmoituksesta ennen kuin vertaat kahta lukua keskenään.
Hajonta saman konetyypin sisällä on suurta, ja se selittyy kokoluokalla, tunneilla ja kunnolla. Esimerkiksi mikä käytetyn telakaivukoneen hintaan vaikuttaa käy läpi nykyisten ilmoitusten pyyntihintoja ja sen, miten painoluokka ja alavaunun kunto hajauttavat niitä. Välityksen kulurakenne on oma kysymyksensä, ja siihen kuuluvat muun muassa toimeksiannon vaiheet ja mahdollinen käsittelymaksu, jotka kannattaa käydä läpi ennen kaupan aloittamista.
Alan sanasto on vakiintunutta, ja sen tunteminen nopeuttaa ilmoitusten lukemista. Alla ovat ne käsitteet, jotka tulevat vastaan lähes jokaisessa kaupassa.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa konekaupassa |
|---|---|
| Käyttötunnit | Moottorin käyntiaika tunteina. Työkoneen keskeisin kulumisen mittari, kun taas kuorma-autolla vastaava suure on ajokilometrit. |
| Menojäännös | Se osa koneiden ja kaluston hankintamenosta, joka on verotuksessa vielä poistamatta. Kirjanpidon luku, ei markkinahinta. |
| Jäännösarvo | Se rahamäärä, jonka koneesta realistisesti saa myyntihetkellä. Luetaan vertailukoneista, ei poistotaulukosta. |
| Pyyntihinta | Ilmoituksessa näkyvä myyjän hinta. Toteutunut kauppahinta jää yleensä sen alle eikä näy ilmoituksissa. |
| Painoluokka | Kaivukoneen kokoluokka tonneina. Asettaa hintahaarukan lähtötason ennen kuin muita tekijöitä katsotaan. |
| Alavaunu | Telat, telaketjut, kannatinrullat ja vetopyörät yhdessä. Telakaivukoneen kallein yksittäinen kuluva kokonaisuus. |
| Kuntoluokitus | Vakiintuneet termit hyväkuntoinen, kohtuukuntoinen ja projektikone. Kertovat, paljonko konetta on kunnostettava ennen työtä. |
| Varmenne | Rekisteröintitodistuksen ilmoitusosan pääosin korvannut digitaalinen tunnus. Käytetään rekisteröidyn ajoneuvon omistajanvaihdoksessa. |
Kaksi termiä sekoitetaan muita useammin. Menojäännös ja jäännösarvo kuulostavat samalta, mutta ensimmäinen on verottajan luku ja jälkimmäinen ostajan. Pyyntihinta ja kauppahinta puolestaan eroavat aina, ja ero on juuri se, mistä neuvottelussa puhutaan.
Käyttötunnit kertovat moottorin käyntiajan, eivät kuljettua matkaa eivätkä työn raskautta. Poisto on verotuksen laskentatapa: koneet poistetaan yhtenä menojäännöksenä enintään 25 prosentin vuosipoistolla, ja myyntihinta vähennetään menojäännöksestä sen sijaan että se tuloutuisi myyntivoittona. Jäännösarvo taas luetaan markkinasta vertaamalla konetta vastaaviin yksilöihin. Näistä vain viimeinen kertoo, mitä koneestasi tänään saa, ja sekin vasta silloin kun tarjous on pöydällä.
Haluatko tietää, mitä koneestasi saisi? Laita kone myyntiin Maatorille. Et maksa mitään ennen kuin kone on myyty.
Ei. Menojäännös kertoo, paljonko hankintamenosta on verotuksessa vielä vähentämättä, eikä se seuraa kysyntää, koneen kuntoa tai mallin suosiota. Pyyntihinta luetaan vastaavista myynnissä olevista koneista, ja tarvittaessa markkinahinta-arviosta.
Myyntihinta vähennetään koneiden ja kaluston menojäännöksestä. Erillistä myyntivoittoa ei tuloudeta niin kauan kuin menojäännöstä on jäljellä, ja veronalaista tuloa syntyy vasta menojäännöksen ylittävästä osasta. Yritysmuoto ja poistopohja vaikuttavat lopputulokseen, joten tarkista oma tilanteesi Vero.fi:stä tai kirjanpitäjältäsi.
Ei automaattisesti. Pitkään seissyt kone voi vaatia enemmän kunnostusta kuin tasaisesti ajettu, koska tiivisteet, letkut ja akku kärsivät seisonnasta. Poikkeus: tasaisessa urakointikäytössä olleessa yksilössä alhaiset tunnit näkyvät hinnassa yleensä perustellusti.
Erot syntyvät kunnosta, tuntimäärästä, huoltohistoriasta ja varusteista. Ostaja hinnoittelee sitä, mitä hän pystyy todentamaan, joten dokumentoitu kone saa yleensä korkeamman tarjouksen kuin paperiton yksilö. Kaksi paperilla samanlaista konetta voi siksi poiketa jäännösarvoltaan selvästi.
Kyllä. Kysynnän ja tarjonnan vaihtelu, korkotaso ja kausivaihtelu liikuttavat hintoja, ja sama kone voi olla eri arvoinen keväällä kuin loppuvuodesta. Markkinatilanne on silti se hintatekijä, johon myyjä vaikuttaa vähiten, joten kuntoon ja dokumentointiin kannattaa panostaa ensin.
Ei aina. Vakiomallille, jolla on kymmeniä vertailukohtia myynnissä samaan aikaan, hintatason selvittää itsekin muutamassa illassa. Poikkeus: harvinaisemmalle koneelle vertailukohtia on vähän, jolloin arvio nojaa laajempaan näkymään kaupoista kuin mitä yksittäinen myyjä pystyy portaaleista lukemaan.
Kirjoittaja: Sami Kolsi, Maatori. Tiimillämme on yli 30 vuoden kokemus raskaan kaluston kaupasta. Päivitetty 15.7.2026.
{"@context":"https://schema.org","@type":"FAQPage","mainEntity":[{"@type":"Question","name":"Voiko pyyntihinnan johtaa kirjanpidon menojäännöksestä?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Ei. Menojäännös kertoo, paljonko hankintamenosta on verotuksessa vielä vähentämättä, eikä se seuraa kysyntää, koneen kuntoa tai mallin suosiota. Pyyntihinta luetaan vastaavista myynnissä olevista koneista, ja tarvittaessa markkinahinta-arviosta."}},{"@type":"Question","name":"Miten koneen myynti käsitellään verotuksessa?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Myyntihinta vähennetään koneiden ja kaluston menojäännöksestä. Erillistä myyntivoittoa ei tuloudeta niin kauan kuin menojäännöstä on jäljellä, ja veronalaista tuloa syntyy vasta menojäännöksen ylittävästä osasta. Yritysmuoto ja poistopohja vaikuttavat lopputulokseen, joten tarkista oma tilanteesi Vero.fi:stä tai kirjanpitäjältäsi."}},{"@type":"Question","name":"Onko vähätuntinen vanha kone parempi ostos kuin uudempi runsastuntinen?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Ei automaattisesti. Pitkään seissyt kone voi vaatia enemmän kunnostusta kuin tasaisesti ajettu, koska tiivisteet, letkut ja akku kärsivät seisonnasta. Poikkeus: tasaisessa urakointikäytössä olleessa yksilössä alhaiset tunnit näkyvät hinnassa yleensä perustellusti."}},{"@type":"Question","name":"Miksi kaksi samaa mallia ja vuosimallia maksaa eri verran?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Erot syntyvät kunnosta, tuntimäärästä, huoltohistoriasta ja varusteista. Ostaja hinnoittelee sitä, mitä hän pystyy todentamaan, joten dokumentoitu kone saa yleensä korkeamman tarjouksen kuin paperiton yksilö. Kaksi paperilla samanlaista konetta voi siksi poiketa jäännösarvoltaan selvästi."}},{"@type":"Question","name":"Vaikuttaako markkinatilanne jäännösarvoon?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Kyllä. Kysynnän ja tarjonnan vaihtelu, korkotaso ja kausivaihtelu liikuttavat hintoja, ja sama kone voi olla eri arvoinen keväällä kuin loppuvuodesta. Markkinatilanne on silti se hintatekijä, johon myyjä vaikuttaa vähiten, joten kuntoon ja dokumentointiin kannattaa panostaa ensin."}},{"@type":"Question","name":"Tarvitaanko välittäjää hinnan määrittämiseen?","acceptedAnswer":{"@type":"Answer","text":"Ei aina. Vakiomallille, jolla on kymmeniä vertailukohtia myynnissä samaan aikaan, hintatason selvittää itsekin muutamassa illassa. Poikkeus: harvinaisemmalle koneelle vertailukohtia on vähän, jolloin arvio nojaa laajempaan näkymään kaupoista kuin mitä yksittäinen myyjä pystyy portaaleista lukemaan."}}]}
Olemme Pohjoismaiden suurin raskaan kaluston välitysyhtiö. Tarjoamme yhden Euroopan suurimmista kalustovalikoimista. Uusia kohteita tulee listoillemme päivittäin. Panostamme raskaan kaluston välityksessä luotettavuuteen ja turvallisuuteen, jotta kaikki osapuolet voivat tehdä kaupankäyntiä turvallisesti ja riskittömästi.
Lue tarinamme